Tervetuloa hahmosten ihmeelliseen maailmaan!

2011 jäi tämä tyttö koukkuun.

Ilman minkäänlaista käsityötaustaa tai -taitoja virkkasin ensimmäisen wannabe-palloni ja sillä tiellä ollaan.
"En ikinä osaisi"?
- Niin minäkin joskus ajattelin.

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Snape, Snape, Severus Snape!

 Potter Puppet Pals: The Mysterious ticking noise!
Ihan vaan varmistan että soi kaikilla muillakin päässä. ;)

Mutta asiaan!
SNAPE (tai suomalaisittain Kalkaros) on ollut mun "ei hitsi kun olis hienoo" -listalla jo muutaman vuoden. Kyseisellä listalla majailevat hahmot, jotka haluaisin ehdottomasti toteuttaa, mutta joiden aika ei ole ihan vielä. Esimerkiksi Snapea pidin melko mahdottomana toteuttaa ansaitsemansa arvokkaasti, joten se on saanut kunnian isännöidä koko listaa. Until NOW!

Tadaaaaa!

Sitten löytyi Team Starkid ja Potter musikaalit (totally awesome musikaaleja btw! Suosittelen katsomaan vaikka äänenlaatu taltioinneissa onkin heikko), joista Jarvis inspiroitui toteuttamaan oman versionsa Voldemortista (klick and see) ja niinpä tästä innostuneena aloinkin ajatella että ehkä sittenkin... ja ovathan taitonikin jokseenkin kehittyneet kahdessa vuodessa. :D
Niinpä rohkaistuin ja ryhdyin hommiin!

Kuin kaksi marjaa?


Starkidin sijaan pidin omalle hahmolleni pohjana elokuvista tuttua Alan Rickmanin tulkintaa.

Olen myös jo pidemmän aikaa halunnut kokeilla hieman kookkaamman hahmon virkkaamista, ja Snape oli siihen juuri omiaan!
Hetkellistä mietintää aiheutti vain tasapaino. Miten estää herraa kellahtamasta jatkuvasti kumoon, kun pää kuitenkin painaa hiuksineen jonkun verran...

Kiviä kengässä? 

Tajusin tämän tietenkin vasta siinä vaiheessa kun pää oli jo ommeltu kiinni, jolloin vatsaan ei saanut enää lisättyä painoa.
Ei siinä sitten muuta kun yöllä hiippailin taloyhtiön hiekotuslaatikolle ja kahmaisin sieltä mukaani täytettä kenkiin. Nyt pysyy herralla jalat maassa!



Ja näin koristaa Snape jo muutenkin kohtuuttoman määrän hahmoja neliömääräänsä nähden sisältävää yksiötäni! :P

Severus on hieno mies...
... ja J.K.Rowling nero. 
Ei siitä sen enempää.

tiistai 28. tammikuuta 2014

11 asiaa minusta -haaste

Tällainen haaste tupsahti Höpötyksiä ja käsillä tekemistä -blogista. Ei kun toimeen siis! :)

Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttamaan huomioimaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa

Ohjeet
1. Jokaisen haastetun täytyy kertoa 11 asiaa itsestään
2. Täytyy vastata haastajan 11 kysymykseen
3. Haastetun täytyy keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille
4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut


11 ASIAA MINUSTA:

En voi sietää riisipuuroa.
Harrastan jongleerausta. Ikuisuusprojekti on oppia heittämään viittä palloa.
Omistan kaksikin erikokoista yksipyöräistä. Pitäisi rohkaistua ajamaan niillä enemmän.
Junnuna harrastin nelisen vuotta itsepuolustusta (taido).
Pienenä unelma-ammattini oli poliisi. Sellainen jolla on koira.
Osaan viittomakieltä.
Rakastan piirrettyjä! 
Palapelien kokoaminen olisi mukavaa, jos vain olisi tilaa... 
Opin lukemaan jo ennen eskari-ikää, minkä jälkeen en ole pystynyt lopettamaan. :D Aina joku kirja kesken ja miljoona listalla odottamassa.
Olen enemmän jalkapallo kuin jääkiekkoihminen. (kesällä MM-kisat JESS!)
En seuraa Salkkareita, mutta silti telkkari on yllättävän usein maikkarilla klo 19.30...

11 kysymystä haastajalta:

1. Haastavin vaihe elämässäsi?
Haastavinta, mutta samalla palkitsevinta, on ollut kehitysvammaisen veljen rinnalla kasvaminen.

2. Mikä saa sinut hyvälle tuulelle?
Good mythical morning (Rhett ja Link! <3) Team Starkidin musikaalit, Frendit (tv-sarja ja toki ihan oikeatkin) :P Tai sitten ihan vaan omat hölmöt jutut. Aina ei tarvita enempää. :D

3. Onko sinulla joitain rutiineja, kerro jokin?
Onhan mulla varmasti... vaikee vaan nyt nimetä yhtäkään. :D

4. Lempikukkasi?
Mulla ei taida olla sellasta?

5. Paras viikonpäivä?
MAANANTAI- no way!, TIISTAI- eeeei, KESKIVIIKKO- sillon tulee Greyn anatomia (silloin kun tulee) ja Hyvät ja huonot uutiset! Mut ehkä ei..., TORSTAI- njääh, PERJANTAI - joo, ehkä perjantai! Sillon on yleensä muutama päivä vapaata edessä ja tuntuu että kaikki on mahdollista!

6. Mieluisin lomakohde?
Eipä ole paljon tullut ulkomailla käytyä. Berliini oli kyllä hieno kokemus, sinne tekisi mieli mennä uudestaankin. Oikeesti haluaisin kyllä päästä Lontooseen. Mut talvinen lappikin on kyllä erittäin jees! En ole mikään "jee etelän lämpöön rannalle makaamaan"- ihminen.

7. Kolme toivetta?
- Että löytyis mullekin vihdoin se ala mitä oikeasti haluan opiskella.
- Että jääkaappi jotenkin mystisesti täyttyisi itsekseen sitä mukaa kun sitä tyhjentää.
- Että aurinko paistaisi huomennakin!

8. Taito jonka haluaisin oppia?
Pianon soitto! Tai oikeestaan ilmiintyminen olis hyödyllisempää... 

9. Kotityö jota inhoat/rakastat?
Imurointi! <3 Oi se on ihanaa! Kun on kunnon (tsek, mikä sanaleikki!) imuri.
Tiskaaminen ei niinkään. Vaik ois kuin pähee tiskiharja...

10. Lempituoksusi?
Hmm, en osaa sanoa.

11. Kuka keksi rakkauden?
Sitä en tiedä, mutta väittäisin että keksirakkauden keksi Cookie Monster. (ehehee)

Olen tylsä enkä haasta tähän nyt ketään, sorry. :P

maanantai 20. tammikuuta 2014

Pipomonsterit


Tälläiset minimonsterit syntyivät Pipon ytimestä sekä Silmukan saalistus -blogien tammikuun haasteen aiheesta, joka oli (yllättävää kyllä) PIPO!

Musta vähän tuntuu että lähes kaikki muut osallistujat tekevät ihan oikeasti pipon, ja on mullakin uuden pipon virkkaaminen käynyt mielessä, mutta olishan se nyt ollut vähän liian kätevää toteuttaa tässä yhteydessä. Ja olis vaikka saattanut käydä niinkin, ettei talvi ehdikään loppua ennen kun olisin saanut sen valmiiksi. :P Surullista.

Mulla tuli heti aiheen luettuani tosi hieno visio näistä hemmoista. Vaikka lopputulos ei nyt ihan sitä vastaakaan, on ne ihan hauskoja näinkin. :P

lauantai 18. tammikuuta 2014

Kaukametsän sankareita, osa 2


Ring-ding-ding-ding-dingeringedin

What does the fox say?

Operaatio edistyy! (jos et tiedä mistä puhun, klikkaa)

Seuraavaksi vuorossa on porukan karismaattinen johtaja, KETTU!

Kommentoinkin jo operaation ensimmäisessä osassa etten odottanut ketun tekemistä kovin innokkaasti. Jotenkin se tuntui haastavammalta kuin muut.. Lopulta kaikki meni kuitenkin ihan hyvin.

Wa-pa-pa-pa-pa-pa-pow!



Stay tuned for the next episode...

P.s. Mikäli et ymmärtänyt tekstissä esiintyneitä intertekstuaalisia viittauksia, sivisty:


torstai 9. tammikuuta 2014

Vuoden hahmo 2013!

Huh huh, yllättävän kova skaba siitä sitten ennakkosuosikki Pertsan, sekä itseni yllättäneen Myyrän välillä tuli!

Voittajaksi tiensä taisteli yhden äänen enemmistöllä PERTSA!! 
(viisi ääntä)
Vuoden hahmo 2013!

Toisena siis Myyrä neljällä äänellä ja kolmantena Viljami kahdella äänellä.


Hopee ei oo häpee,
varsinkaan näin
kovassa sarjassa!
Pronssille könyää Viljami.
Kyllä vanhakin jaksaa!



Suuri kiitos jokaiselle mielipiteensä ilmaisseelle!
Mukavaa saada palautetta ja tietää että näiden julkaiseminen kannatta jatkossakin kun lukijoita löytyy. :)





Lupasin paljastaa myös kolme omaa suosikkiani viime vuodelta.
Tässä he ovat:


1. Oliver
Ykkösestä ei ollut epäilystäkään, sillä Oliverilla on minulle aivan erityinen merkitys! En osaa selittää sitä niin että ymmärtäisitte, mutta tärkeä se minulle on.
Niin ja olihan se myös ensimmäinen ihmisen piirteitä omaava hahmo ja ehdottomasti eniten yksityiskohtia sisältävä siihenastisista. Eli sangen opettavainen tekijälleen!

Huom! juhlan kunniaksi tekaisin samasta hahmosta miniversion. Nyt en vaan tiedä mitä tekisin sillä... Avaimenperäksi kenties? Ideoita saa vinkata!


2. Pertsa
Pertsa puolestaan syrjäytti Bellan mielestäni onnistuneimpana lemmikkitoteutuksena. (Jos Tanen niskaa ei lasketa!) Näillä hahmoilla on aina erityinen merkitys omistajilleen ja siksi myös tekijälle. Tiedän miten rakkaita lemmikit voivat olla, ja siksi panostankin näihin vielä normihahmoa 10 kertaa enemmän, (ja niihinkin panostan jo tosi paljon) kiinnittäen erityistä huomiota yksityiskohtiin.

Näitä hahmoja on ihana toteuttaa. :)


3. Viljami
Kaksi ensimmäistä erottuivat siis joukosta selvästi, mutta kolmatta sainkin sitten pähkäillä toden teolla!
Viljami... Leiju... Myyrä... eijei sittenkin se Viljami!

Tämä hirvimäinen (en varmaan liene ainoa joka yrittää tavata tuosta sanaa hirviÖmäinen...) tonttuvanhus asetti jälleen uusia haasteita. Miten hahmo saadaan näyttämään vanhalta? Kommenteista päätellen onnistuin siinä kuitenkin hyvin. :) Juuri tämä piirre tekee Viljamista niin erityisen!

Turhana pikkufaktana mainittakoon, että Viljamin kävelykeppi on poimittu Vuokatinvaaran huipulta! Jotkut ostaa kalliita matkamuistoja, toisille riittää vähempikin. ;)